LIMPOPO: Letšatši la 01 Manthole (December) le hlathilwe bjalo ka Letšatši la Lefase la AIDS (World AIDS Day. Moeno wa letšatši le wa lkengaga o re “Ditokelo tša go Lekana, Tlhokomelo ya go Lekana” (Equal Rights, Equal Care). Limpopo e keteka phokotšego ya diphetetšo/go ata ga kokwanatlhoko ya HIV. Le ge go le bjalo, go sa na le ditlhotlo. Go ya ka lefapa la dinyakišišo la Human Science Research Council (HSRC), le ge go laetša go fokotšega ga HIV, mathata a go latela kalafi le lenaneo la thibelabolwetši di bea tšwelopele ye kotsing goba go e šaletša morago.
Monyakišiši yo mogolo wa HSRC, Prof Khangelani Zuma, o re “Theknolotši e ka šomišwa go iša ditirelo kgauswi le batho gore ba kgone go dira diteko kgafetšakgafetša goba motho a ka ithekela ditlabakelo tša go dira diteko ka gae (self-test kits). Mokgwa wa kliniki ya go theta o ka tšea karolo e kgolo kudu ka ge batho ba tlo kgona go hwetša kalafi ka bokgauswi. Kliniki ye ya go thetha e dumelela balwetši go etela ditsebi tša maphelo kgafetšakgafetša ntle le ditshenyegelo goba go tšeya maeto a matelele,” a realo.
Maano a thibelo a bone kgodišo ya theknolotši e bapala karolo e kgolo go netefatša gore tshedimošo ka HIV e fihlelela batho. Masolo a titšitale ao a phatlalatšwago ka methopo ya ditaba ya leago le didirišwa tša megala a ruta baswa le badudi bao ba lego kotsing ka ge mekgwa ye e bolokegilego e bile e fokotša kgethollo le go godiša temogo. Ka go kopanya dinyakišišo tša mahlale le maitapišo a a go fihlelela batho, Limpopo e sepelelana le dinyaka tša lefase ka bophara tša maiteko a go fediša AIDS,” gwa realo Zuma.
Zuma o re “Le ge go le bjalo HSRC e gatelela go nyakega ga ditsenogare tša kakaretšo (comprehensive interventions) go tswalela dikgoba tše di lego gona. Peeletšo e kgolo ka mananeokgoparara a maphelo, phihlelelo yeo e kaonafetšego ya kalafo ya dibolayatwatši (ARV), le go tsenela setšhaba mo go swarelelago di bohlokwa kudu go fetoša leuba.”
Letšatši la Lefase la AIDS le šoma e le kgopotšo ya tema yeo thutamahlale/saense le theknolotši di e kgathago go phološeng maphelo. Mo Limpopo, mekgwa ye e meswa ga e tšwetše pele tlhokomelo feela eupša gape e tsenya kholofelo ya bokamoso bjo bo se nago HIV.
