SESHEGO: Badudi ba Seshego kgauswi le Polokwane ba re ba phela ka letšhogo ka morago
ga gore meetse a go fetoga mmala a tšwe dipomping tša bona ka malapeng lebaka leo e ka
bago dikgwedi tše pedi. Se se tsošitše dipelaelo tša gore mohlomongwe meetse a ka ba a
šilafetše ebile a ka beya maphelo a bona kotsing. Badudi ba re meetse a mmala wo a šitiša
maphelo a bona a letšatši le letšatši. Malapa a mangwe a gapeletšega go reka meetse a
mabotlelo le ge maemo a tšhelete a le thata. Ba sola masepala wa Polokwane ka go se rarolle
bothata bjo le ge ba ile ba bega makga a mmalwa.
Malesela Ramaifo (46) o re malapa a phela ka matshwenyego. “Re tšhaba go nwa meetse ao
ka gobane ga re tsebe gore go na le eng ka gare ga wona. Re a šomiša ka ge re se na kgetho,
eupša re boifa gore a ka re lwatša,” a bolela bjalo.
Phetole Mualusi (57) yena o re badudi ba nyaka go botšwa nnete. “Se se tšere nako e telele
kudu. Re dula re bega eupša ga go na phetogo. Re nyaka gore masepala o lekole meetse
gomme o re botše ge eba a bolokegile goba aowa,” a realo.
Mmoleledi wa masepala, Thipa Selala, o re masepala o lemogile meetse ao a fetogilego
mmala mme a amago malapa a mangwe, kudukudu tikologong ya Third House mo Zone 2.
“Bjalo ka mogato a tlhokomelo, masepala o thomile magato a ka pela go šireletša maphelo a
setšhaba le go netefatša boleng bja kabo ya meetse,” a realo.
Selala o re magato a akaretša go katološa tshepedišo ya go tšea meetse ao go dira diteko, go
netefatša boleng bja mothopo wa meetse, dinyakišišo tšeo di matlafaditšwego le go aroganya
karolo ye e amegilego ge go hlokega.
Badudi ba eletšwa go se šomiše meetse ao a go šilafala go fihla ge dipoelo di bowa ebile di
tsebišwa. Selala o okeditše ka gore ditanka tša meetse di tla romelwa go bao ba amegilego
bjalo ka thušo ya nakwana.
Gabjale badudi ba re ba holofela gore magato a a tla bušetša kabo ya meetse ye e
bolokegilego le ye e tshepagalago.
